Tulinpa kirjoittamaan tänne pari sanaa, että pääsisin pakenemaan kandintyöstressihirvitystä, joka ei etene yhtään minnekään (en siis missään nimessä kuvittele sen etenevän tämän bloggailun avullakaan..). Aikaa on todellakin liian vähän, mut se on nyt vaan pakko tehdä laadusta tinkien, koska täytyyhän munkin joskus valmistua. On muutenkin niin säälittävään stressata tästä, kun paljon isommat työt on vielä edessä (seminaari, gradu..), mutta tässä sitä vaan ruikutetaan. Pääsiäiseksi lähden vanhempien luokse ja opiskelu jää tauolle muutamaksi päiväksi. Nyt on siis parempi saada aikaan, edes se pari riviä. Kaikki on parempi ku ei mitään.

Eilen oli lenkkipäivä jälleen: yhteensä 55 min, josta 35 juosten. Jonkinlaista vauhtileikittelyä yritin tällä kertaa, eli muutaman parin minuutin pätkän juoksin selvästi kovempaa. Se oli yllättävän hauskaa. En olis ehkä uskonut, että musta on siihen, mut hyvin rullas:). Kaloreita paloi 418. En ole siitä niin kovin pahoillaan, jos lenkkikertoja ei tuu kovin montaa per viikko, kunhan lenkkien välissä ei oo päiviä kolmea enempää. Se on kyllä ehdoton maksimi, koska muuten ehtii kunto laskea eikä taas jaksa mitään seuraavalla kerralla.

Eilen syötiin myös vihdoin niitä banaaneja (foodoon resepti), joista puhuin viime postauksessa kait. Hyvää ja helppoa, tehdään varmasti toistekin, tosin vähän enemmän ois voinut olla sokeria mmm...