Tämä aamu alkoi kuntotestillä.

Miehen sykemittarin kuntotestin tulos väitti "laihiksen" aloittaessani lähtökuntotasokseni 27, eli huono..hahhhaa ja oli kyllä oikeassa, enhän liikkunut silloin yhtään ja söin mitä sattuu. Tänään oli toiveissa parempi tulos ja toiveet täyttyi. Nyt oli kuntotaso 37, joka taulukon mukaan on naisella keskivertoa:). Kiva nähdä ihan vaikka numeroina, että liikunnasta on hyötyä. Olen tyytyväinen, vaikka en mitenkään voi tietää, kuinka luotettava tuo testi on. Leposykettä siinä kai mitataan, kun testi tehdään hiljaa, paikallaan maaten.

Luennon jälkeen tulin kaupan kautta kotiin syömään. Tein überterveellistä tummaa riisiä, keitettyä parsakaalia ja porkkanaa ja jotain pakastekalaa ja kermaviilikastiketta, namnam. Oon jotenki ihastunu tummaan riisiin, koska mun mielestä siinä on yllättävän paljon makua verrattuina erinäisiin valkosiin saman lajin edustajiin. En oo sen enempää perehtyny, että mikä riisi ois se kaikkein terveellisin, mut luulisin tumman olevan sieltä parhaasta päästä.

Illalla sitte kuluttamaan kaikki circuittiin, jonne mun on pitäny mennä jo monena viikkona ja nyt vihdoin luulen oikeesti saavani aikaseks sen verran. Punnerruksia, kyykkyjä, vatsarutistuksia ynnä muuta perinteistä tiedossa siis. Circuit on vähän niinku köyhän miehen pace. Sama idea, mut ilman laitteita. No joo, ehkä sieltä joku steppilauta, keppi ja käsipainot löytyy, mut sen enempää ei yliopistojumpalta voi odottaa. Eikä tietysti siihen hintaan kuulukaan, vuoden saa käydä rajattomasti hintaan 45 egee (muistaakseni..). Mulla ei opiskelijana ois missään nimessä varaa kuntosaleihin, kun en töissäkään käy... Talvet siis yo-jumpissa ja kesät "pururadoilla":). Siitä tulikin mieleeni, että sisko lupaili ilmottavansa mut seurakseen naisten kymppiin ens kesälle. Vieläköhän se muistaa...? Ois kyllä hyvä olla joku tollanen tavoite, ni tulis oikeesti juostua.