lauantai, 18. heinäkuu 2009

Kivasti kesällä

Cioccolata lomailee ja loma on piiiitkä:) Tai siis tottakai olen kesätöissä, mutta netissä en viitsi kesällä roikkua, siksi siis blogini nukkuu. Kesällä en myöskään liiku, kun on niin paljon muuta puuhaa ja menoa. Ehkä voisin syksyn tultua muutenkin alkaa kirjoitella vähän muusta kuin liikunnasta, kun en kuitenkaan mikään himourheilija ole. Katsotaan... Paino on kuitenkin pudonnut tässä, mutta ei urheilun vaan todennäköisesti niukan ruokavalion vuoksi. Syön lämpimän ruoan ehkä kaksi kertaa viikossa, oikeesti... Joo ei hyvä, mutta kun ennen töitä ei ehdi, töissä ei ehdi ja töiden jälkeen ei enää jaksa.

Hyvää kesää siis vielä kaikille ja uskokaa tai älkää, tänään menen lenkille:) vapaapäivän kunniaksi. On kroppa tainnut sitä vähän kaipaillakin, viime kerrasta kun on jotain yli kuukausi...krhm...

1247908075_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

keskiviikko, 10. kesäkuu 2009

Helppo, paksu tie

Cioccolata ei näköjään handlaa kovin hyvin yksinäisyyttä. Viikko yksin kotona ja toiveissa olleesta treeniviikosta ei ole tietoakaan. Miehen juhlinnoista jäänyt sipsipussi kyllä on kovaa vauhtia tyhjentynyt, samoin pari olutta kadonnut jääkaapista ja jopa muutama ihme voitaikinanakkisuolainen, joita en olisi ikimaailmassa kuvitellut syöväni. Niiden lisäksi on vielä pitänyt erikseen ostaa suklaata parina päivänä. Olen vähän vihainen itselleni. Tiedän, mitä kuuluisi tehdä, mutta en tee niin.

Olen muutenkin aina ollut se, joka mieluiten valitsisi sen helpomman tien. Televisio on helppo avata, paljon helpompaa kuin erinäisten roikkuvien asioiden hoitaminen ajoissa. Kaverin kanssa on kiva mennä kahville ja kahvilassa on paljon helpompaa valita välitön tyydytys, eli jokin kaloripommi + latte, kuin ottaa jotain kurjaa teetä tms. ja odottaa peilin antamaa tyydytystä monta päivää, viikkoa tai kuukautta.

Uudesta tukasta oon ainakin saanu kovasti kehuja:)

maanantai, 8. kesäkuu 2009

Uusi ja upea cioccolata:)

Viikon ollut taas ilman kuntoiluja:( Joo, sellasta vuoristorataa tää mun elämä on, välillä jaksaa ja välillä ei. Eilen, ku olin illan yksin kotona vedin parisataa grammaa sipsejä ja vähän suklaata samalla kun katselin netistä Australian suurinta pudottajaa kolme tuntia. Jooh... En ole ihan terve:D. Tästä huolimatta vaaka (ihan ilman omaa lupaani kävin vaa'alla, vaikkei oo perjantai) näytti aamulla 54,9 :). Oispa kiva tosiaan saada tuo luku johonkin sinne 54:ään. Siitä on nyt yli kaks vuotta, kun oon nähnyt tuon suuntaisia lukemia punnitessani itseäni. Onpas ihanaa:)

Tän viikon mies on muualla, joten voin täysillä keskittyä ihan vain itseeni. Töissä on iltavuoroa, mutta olen päättänyt käydä lenkillä ennen töitäkin, vaikka sitten olisikin töissä ihan rättipoikki. Tämä aamu alkoi jo ihanasti, kun kuorin ihon kunnolla suihkussa ja laitoin päivettävää vartalovoidetta. Huom: päivettävää, ei itseruskettavaa, sillä ihoni on niin vaalea, että näyttäisin ihan naurettavalta niine ruskeine laikkuine, mitä itseruskettava saa aikaan. Olen nyt tosi hyvällä ja kesäisellä mielellä, kun kävin tuossa edellispäivänä kampaajallakin ja leikkautin hiukseni ihan lyhyiksi!!! Mulla ei ikinä oo ollut näin lyhyitä hiuksia ja oon innoissani ja tosi tyytyväinen:) Niskassa tuntuu vaan parin sentin hapsuja ;) Kesätukka!!! Mitähän ne sanoo töissä tänään...??

Vitsit, tuntuu, että oon saanu jostain lisää itsetuntoa tai jotain, koska en olisi ikinä uskaltanut leikata hiuksiani näin lyhyiksi joskus viis vuotta sitten. Tai leikkautinhan mä nämä about kolme vuotta sitten, mutta en todellakaan ollut silloin tyytyväinen, lähinnä kauhuissani ja vannoin, etten leikkaa enää ikinäikinäikinä. Itsetuntoni oli ihan nollassa ja tunsin itseni todella rumaksi:( Nyt on ihan toisenlainen olo:) On enemmän rohkeutta tehdä, mitä MINÄ haluan, enkä välitä enää niin paljon siitä, mitä muut ajattelevat. Sitä paitsi hiukset kasvavat aina takaisin, uusiutuva luonnonvara. Nyt kun vielä saisi otettua sen napakorun...

maanantai, 1. kesäkuu 2009

Naisten 10

Wuhuuu Naisten kymppi takana ja elämä edessä!!!:)

Ei ehkä kovin paljon kuumempi sää ois voinu olla juoksemiseen, ku mitä eilen oli, mutta selvittiinhän siitä. En kuukahtanut mihinkään matkan varrelle;). Aamulla kyllä vähän alkoi jännittää, kun varjossakin näytti jo 24 astetta! Onneksi muistin laittaa aurinkorasvaa ja lippiksen päähän, ilman olis ollut todella tuskaa...

Ensimmäiset pari kilsaa jännitin, että alkaako pistää ja miltä juoksu tuntuu. Vauhti oli kuitenkin aika hyvä ja tasainen, jatkuvasti piti kyllä ohitella edellämenijöitä, kun joku alkoi kävellä heti alussa. Se snadisti häiritsi. Keskiväli oli kaikkein vaikein, varsinkin hiekkatieosuus, joku tuntui jatkuvan ikuisuuden. Hiekka vaan pöllys ja askel oli raskas. Vesipisteellä kaadoin vettä päähän ja se viilensi mukavasti hetkeksi. Valokuvauspisteellä hymyiltiin reippaina ja viimisen kilsan juoksin tosi kovaa=). Aikaa meni about 1h 12min, eli ei mikään huippuaika, mutta ei sillä helteellä vaan jaksanut enempää. Ainakin juoksin koko matkan:).

Nyt työt kutsuu, joten pakko mennä. Hauskaa kesäpäivää kaikille!

 

tiistai, 26. toukokuu 2009

Kesä ja kilometrit

1h 23 minuuttia tuli juostua eilen!!! Tais tulla enkat:) Huomenna poljen mittaamaan matkan ja todennäköisesti selviää, että juoksin jotain 10 kilsaa... En kyllä mitenkään saa juostua tuntiin ens lauantaina. Tässä vaiheessa varmaan joku lukija ihmettelee, että miten joku voi miettiä näin paljon etukäteen jotain naisten kymppiä, mut hei, se on mun ihka eka juoksutapahtuma ja ns. kilpailu. Tottakai mä mietin:) Toivottavasti ois kuitenki paremmat fiilikset ku tuolla eilisen juoksutaipaleella. Ei huvittanut niin yhtään:( Koetin maanitella itteeni kävelemään ekan vartin jälkeen, ja sitte kymmenen minuutin päästä ja taas kymmenen, mut en vaan voinu antaa periksi. Olin päättäny juosta pitkän lenkin ja kesken kaikenhan ei kävelyaskelia oteta taikka pysähdellä paitsi liikennevaloissa. Hiton vaikeeta oli kyllä juosta, mut jollain ilveellä pysyin liikkeessä. Yritin miettiä, että tästä tulee niin hyvä kroppa, että oksat pois;) Noh, mut oma vikahan se, ettei kulkenut, ku pohjalla oli pari leipää ja Ferrero Roschereita (suklaita), töissäkään en taaskaan ollut syöny mitään kunnollista, pari banaania vaan ja suklaata.

Juuh, olen tainnut aika ahkeraan herkutella tässä viime aikoina, eli mistään laihdutusprojekteista ei voida puhua. Suklaata on mennyt melkein joka päivä ja Aino ihanaa maitosuklaajäätelöä kauhoin myös tossa taannoin. Jep jep... Älkääpä ottako mallia;)